SMOTOn lausunto liikeneturvallisuussuunnitelmasta

Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta
Sihteeri, yli-insinööri Anneli Tanttu Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

Lausunto liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan 30.5.2000 julkaisemasta luonnoksesta liikenneturvallisuussuunnitelmaksi vuosille 2001 - 2005.

Suomen Motoristit (SMOTO) r.y. esittää lausuntonaan seuraavaa:

1. Haluamme kiinnittää neuvottelukunnan ja liikenneministeriön huomiota siihen tosiasiaan, että 90-luvun alussa asetettu tavoite liikennekuolemien määrän puolittamisesta on moottoripyörien osalta toteutunut selvästi muita tienkäyttäjäryhmiä paremmin - siitäkin huolimatta että samaan aikaan on rekisteröityjen moottoripyörien lukumäärä kasvanut yli 20 %. Tähän on vaikuttanut nähdäksemme kolme tekijää:

• Ajokorttiuudistus, joka toi erillisen mp-ajokortin,
• Motoristien keski-iän kasvaminen, sekä
• Kerhojen suorittama liikenneturvallisuustyö.

2. Pidämme erityisen hyvinä neuvottelukunnan tekemiä seuraavia toimenpide-ehdotuksia:

• Varmistetaan liikennekasvatuksen asema kouluissa
• Kehitetään kansalaisten osallistumismenettelyä suunnitteluun
• Otetaan käyttöön kaavojen liikenneturvallisuusarvioinnit ja -selostukset
• Parannetaan onnettomuustietojen luotettavuutta, laatua ja kattavuutta
• Kerätään toimenpiteiden kustannus- ja vaikutustietoja ja parannetaan tietojen käytettävyyttä
• Suunnataan tutkimustoimintaa myös maankäyttöä ja liikennejärjestelyjä koskeviin asioihin
• Suunnitellaan ja toteutetaan koulutusta ja tuotetaan aineistoa liikennesuunnittelijoille ja kaavoittajille
• Nuorten kuljettajien onnettomuusriskin alentamiseksi valmistellaan tavoitteellinen kokonaisohjelma
• Iäkkäiden kuljettajien terveystarkastusten vaikutuksia parannetaan siten, että ajokortin uusimista varten tarvittavan lääkärintodistuksen saa ainoastaan kotikunnan terveyskeskuksesta, jossa kaikki potilastiedot ovat lääkärin saatavilla, ja johon voidaan luoda terveydentilan ja ajokyvyn seurantamenetelmä.

3. Pidämme olosuhteisiin nähden ylimitoitettuina tai tarpeettomina neuvottelukunnan tekemiä seuraavia toimenpide-ehdotuksia:

• Promillerajan laskeminen 0,2:een
  Perustelu: 0,2 - 0,5 promillemäärän ei ole todistettu aiheuttavan vakavia onnettomuuksia. Rattijuoppojen aiheuttamissa onnettomuuksissa ovat promillemäärät yleensä huomattavasti korkeampia, useimmiten yli 1,0 promillea. Neuvottelukunnan esiintuoma "yhteiskunnallinen signaali" ei ole kelvollinen peruste sille, että kriminalisoitaisiin sellaisia ajoneuvojen kuljettajia jotka eivät ole aiheuttaneet onnettomuuksia. Lisäksi tulee huomioida, että EU:n komissio on parhaillaan luonnostelemassa direktiiviesitystä yhtenäiseksi promillerajaksi koko EU:n alueelle, ja todennäköisimpänä vaihtoehtona asiantuntijat pitävät 0,5 promillen rajaa.
  
• Yleisrajoituksen laskeminen 80 km/h:sta 70 km/h:een.
  Perustelu: Kuten viimeaikaiset liikennekuolemista kertovat lehtiartikkelit osoittavat, on syynä usein törkeä ylinopeus. Näin näyttää olevan erityisesti nuorten autonkuljettajien kohdalla. Tähän vakavaan ongelmaan ei vaikuteta sillä, että yleisrajoitus pudotetaan nykyistä alemmaksi. Paljon parempiin tuloksiin päästään tehokkaammalla valvonnalla ja varsinkin nuorten kuljettajien tavoitteellisella asennekasvatuksella.
  
• Ylinopeusrikkomusten vaikuttaminen ajoneuvon haltijan liikennevakuutusmaksuihin.
  Perustelu: Ajatuksenakin jo absurdi. Sanktioiden tulee kohdistua niihin kuljettajiin jotka ovat osoittautuneet vaarallisiksi itselleen ja muille, toisinsanoen ovat aiheuttaneet onnettomuuksia. Ja juuri näinhän tilanne jo nyt on, koska onnettomuudet pudottavat bonuksia.
  
• Automaattisen nopeudenvalvonnan lisääminen ja sanktioiden kohdentaminen ajoneuvon haltijalle
  Perustelu: Automaattisen nopeudenvalvonnan teho on marginaalinen. Tienkäyttäjät oppivat tunnistamaan valvontapisteiden paikat, ja noudattavat rajoituksia vain niiden kohdalla. Toisaalta, tätä piirrettähän voitaisiin myös hyödyntää, jos valvontapisteet sijoitettaisiin vain sellaisiin paikkoihin joissa nopeusrajoituksen noudattamiselle on kaikkein suurin peruste (risteykset yms).
  Sanktioiden kohdentaminen ajoneuvon haltijalle puolestaan aiheuttaisi pahimmillaan sen, että ajoneuvon tai ajoneuvoja omistava henkilö menettäisi ajolupansa ilman että olisi syyllistynyt minkäänlaiseen rikkeeseen, puhumattakaan että olisi aiheuttanut onnettomuuden. Tällaisen mahdollisuuden estää jo perustuslakikin.

5. Jos liikenneturvallisuuden lisäämiselle todetaan olevan tarvetta, esitämme harkittavaksi seuraavia toimenpiteitä:

• Ajoneuvoverotuksen nopea pudotus sille tasolle jolla se on useimmissa EU:n jäsenvaltioissa. Ajoneuvokannan uudistuminen toisi huomattavan hyödyn "passiivisen turvallisuuden" lisääntymisenä.
• Vanhempiin ajoneuvoihin tulee voida tehdä muutoksia ilman veroseuraumuksia. Käytännön esimerkkinä vaikkapa moottoripyörien jarrujen, valojen, renkaiden tai jopa rungon vaihtaminen. Tällä hetkellähän on vaarana se, että moottoripyörän omistajaa "rangaistaan" uudella autoverolla siitäkin jos parantaa ajoneuvon ajo-ominaisuuksia ja turvallisuutta.
• Tiestön kuntoa tulee nopeasti parantaa. Moottoripyörille erityisen vaarallisista asfalttihalkeamien pikijuovapaikkauksista tulee pian päästä eroon.
• Hirvieläinkantaa on huomattavasti pienennettävä.
• Ajoneuvovarkaudet on kriminalisoitava nykyistä selvemmin, ja termistä "luvaton käyttöönotto" on luovuttava koska se antaa väärän kuvan.
• Alan järjestöjen toimintaa ja koulutusta olisi tuettava. Olisi parempi, jos tienkäyttäjät itse hoitaisivat osan liikenneturvallisuustyöstä, sillä "ulkoa" ja "ylhäältä" tullut valistus ei välttämättä aina ole kovin tehokasta.
• Alan järjestöjen kanssa olisi hyödyllistä pitää esim. puolivuosittain neuvottelutilaisuus, jossa nämä voisivat tuoda esiin havaitsemiaan epäkohtia ja tehdä konkreettisia parannusehdotuksia. Liikenneturvallisuudesta vastaavien tahojen tulee pitää mielessä, että suurin asiantuntemus löytyy sittenkin "kentältä" eli paljon liikkuvien tienkäyttäjien piiristä.

Kohteliaimmin
Suomen Motoristit (SMOTO) r.y.