Eduskunnassa kyselyitä moottoripyörien tiimoilta
Kuluvana vuonna prätkien rakentelijoita on hemmoteltu monilla positiivisilla pykäläuutisilla. Huhtikuun lopulla eduskunnassa on tehty kolme kirjallista kysymystä joihin hallituksen on vastattava kirjallisesti tietyn ajan kuluessa. Kysymykset tulevat esiin hyvään aikaan ja kun sattumalta harrastajien toivomassa muodossa.Pekka Vilkuna on tehnyt kysymyksen moottoripyörien rakenteluharrastuksen sääntelystä (333/2005). Vilkuna penää hallitukselta vastausta siihen, millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että moottoripyörien rakentelua koskeva ohjeistus uusitaan ja yhdenmukaistetaan esimerkiksi Ruotsin ja Ison-Britannian mallin mukaiseksi, millä tuetaan suomalaista rakenteluosaamista, yrittäjyyttä ja työllisyyttä sekä kannustetaan nuoria kehittävän harrastuksen pariin?
Martti Korhosen kysymyksessä (339/2005) autoverolain uudistamisesta kysytään milloin hallitus antaa eduskunnalle sen vuonna 2002 hyväksymässä lausumassa tarkoittamia esityksiä auto- ja moottoripyöräverolainsäädännön muuttamiseksi ekologisempaa ajoneuvokantaa suosivaan suuntaan? Kysymyksen ovat allekirjoittaneet Martti Korhonen, Outi Ojala, Jukka Vihriälä, Pertti Salovaara, Markku Laukkanen ja Matti Väistö.
Myös vakuutukset saavat osansa. Risto Kuisma on kysymyksessään (327/2005) nostanut esiin moottoripyörien vakuuttamisen epäkohtia. Kannan kasvuun suhteutetut liikenneturvallisuustilastot ovat viime vuosina kehittyneet positiiviseen suuntaan. Silti liikennevakuutusmaksuja korotetaan vuosittain merkittävästi jokseenkin kaikissa vakuutusyhtiöissä, jopa 10 prosenttia vuodessa. Moottoripyöräilyä koskeva tutkimustieto jää lainsäädännössä ja sen soveltamisessa paljolti hyödyntämättä. Samoin nostetaan esiin nykyisen vakuutustarjonnan samankaltaisuus, näennäisen vapaasta kilpailusta ja kuutioihin pohjautuvan järjestelmän epäkohdista huolimatta.
SMOTO seuraa näiden kysymysten ja vastausten edistymistä luonnollisesti hyvin tarkasti. Kansanedustajien on tarkoitus tulla tapaamaan harrastajia Hymyilevän Motoristin Kevätpäivän paraatiin ja jälkitapahtumaan 21.5.2005. Löydät esitetyt kysymykset kokonaisuudessaan tästä:
| Moottoripyörien rakenteluharrastuksen sääntely (333/2005 19.4.2005 - Pekka Vilkuna) Moottoripyörien rakenteluharrastuksen ohjeistus Suomessa on perusteetonta ja enimmäkseen harrastusta ja korjaamoalan yritystoimintaa rajoittavaa. Tiukkoja säännöksiä ei voi perustella edes liikenneturvallisuudella, sillä joskus ne päinvastoin heikentävät sitä. Ruotsissa on tutkittu, että esimerkiksi chopper-tyyppisillä omarakenteisilla pyörillä onnettomuuksia on vähemmän kuin moottoripyörillä keskimäärin. Rakentelussa on useimmiten kysymys siitä, että ajokkien standardiosia vaihdetaan parempiin ja viimeistellympiin. Rakenteluharrastus on monipuolista kulttuuritoimintaa, joka vaatii tekijältään kädentaitoja sekä laajaa tietopohjaa. Suomesta on näitä kädentaitajia muuttanut mm. Ruotsiin alan yrittäjiksi, koska toimintaedellytyksiä täällä ei ole ollut. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että ajoneuvojen, erityisesti moottoripyörien, rakentelua koskeva ohjeistus uusitaan ja yhdenmukaistetaan esimerkiksi Ruotsin ja Ison-Britannian mallin mukaiseksi, millä tuetaan suomalaista rakenteluosaamista, yrittäjyyttä ja työllisyyttä sekä kannustetaan nuoria kehittävän harrastuksen pariin? Autoverolain uudistaminen (339/2005 21.4.2005 - Martti Korhonen) Eduskunta vaati hallitukselta vuonna 2002 autoverolain muutoksen yhteydessä toimenpiteitä autovero- ja moottoriajoneuvoverolainsäädännön laaja-alaiseksi uudistamiseksi pitkällä aikavälillä. Lausumassa tähdennettiin, että erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, miten verojärjestelmän avulla voidaan edistää ympäristöohjausta ja -tavoitteita liikenteen päästöjen vähentämiseksi (EV 304/2002 vp - HE 271/2002 vp ). Eduskunta kiirehti uudestaan vuonna 2004 hallituksen toimenpiteitä, jotka tähtäävät auto- ja ajoneuvoverotuksen laaja-alaiseen uudistamiseen eduskunnan vuonna 2002 esittämän lausuman mukaisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, miten verojärjestelmän avulla voidaan edistää ympäristöohjausta ja -tavoitteita liikenteen päästöjen vähentämiseksi (EV 202/2004 vp - HE 212/2004 vp ). Autovero on potentiaalinen ympäristöohjauksen väline, jolla voitaisiin ohjata kuluttajia hankkimaan vähäpäästöisempiä ajoneuvoja, jos hallituksella olisi tahtoa. Eduskunnan enemmistöllä tahtoa kyllä on, minkä edellä mainitut lausumat osoittavat. Vastaavasti polttoaineverotuksella voitaisiin ohjata auton valmistajia valmistamaan ja kuluttajia hankkimaan polttoainemoottoreiltaan ympäristöpäästöjen kannalta nykyistä ekologisempaan tekniikkaan perustuvia ajoneuvoja. Nyt hallitus on oman toimikautensa puolivälissä, ja asiasta ei ole vielä annettu esitystä. Eduskunnan vuonna 2002 hyväksymässä lausumassa oli lähtökohtana autoverojärjestelmän sellainen kokonaisuudistus, jossa auton käyttöä verotettaisiin nykyisen auton hankinnan sijasta. Samalla, kun auto- ja moottoripyörävero suunnattaisiin ajoneuvojen kulutuksen verottamiseen, olisi verotukseen mahdollista kytkeä ympäristöohjausta tarkoittavia elementtejä, mitä nykyinen autoveromme rakenne ei salli. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Milloin hallitus antaa eduskunnalle sen vuonna 2002 hyväksymässä lausumassa (EV 304/2002 vp - HE 271/2002 vp ) tarkoittamia esityksiä auto- ja moottoripyöräverolainsäädännön muuttamiseksi ekologisempaa ajoneuvokantaa suosivaan suuntaan? | Moottoripyörien lakisääteiset vakuutukset (327/2005 19.4.2005 - Risto Kuisma) Moottoripyöriä koskee laaja joukko erilaisia säädöksiä, joko yksinomaan tai osana suurempaa asiayhteyttä, kuten autoverolaissa on asia. Lainsäädäntö on osittain jo iäkästä, eikä se kaikilta osin vastaa yhtäältä harrastuksen kehittämisen edellyttämää sääntelytarvetta, toisaalta Eurooppa-oikeuden vaatimuksia erityisesti tavaroiden vapaan liikkuvuuden osalta. Erityisesti moottoripyöräilyä koskeva tutkimustieto jää lainsäädännössä ja sen soveltamisessa paljolti hyödyntämättä. Kuten muitakin tieliikenteeseen tarkoitettuja ajoneuvoja, myös moottoripyöriä koskee lakisääteinen vakuuttamisvelvollisuus. Liikennevakuutuksen tarjoama turva on motoristille periaatteessa samansisältöinen kuin henkilöautoillekin, liikennevakuutuksesta korvataan onnettomuuden aiheuttaneen osapuolen henkilövahingot sekä muiden osapuolten henkilö- ja esinevahingot. Moottoripyörien vakuuttamiseen liittyy kuitenkin eräitä erityisesti moottoripyöriä koskevia ongelmakohtia. Keskeisin näistä on hinnoittelun läpinäkyvyys: vakuutuksenottajilla ei ole tietoa lakisääteisen vakuutuksen hinnoitteluperusteista. Keskimäärin moottoripyöräilyn liikenneturvallisuustilastot ovat pitkällä aikavälillä kehittyneet positiiviseen suuntaan moottoripyöräkannan kasvusta huolimatta. Silti liikennevakuutusmaksuja korotetaan vuosittain merkittävästi jokseenkin kaikissa vakuutusyhtiöissä, jopa 10 prosenttia vuodessa. Koska kysymyksessä on pakollinen vakuutus, on perusteltua katsoa vakuutuksenottajalla olevan oikeus saada tietoa hinnoittelun perusteista. Liikesalaisuutta loukkaamatta asia on mahdollista ratkaista esimerkiksi julkaisemalla kollektiivista tilastotietoa maksutuloista ja maksetuista korvauksista. Toistaiseksi tällaista tietoa ei ainakaan riippumattoman tahon julkaisemana ole saatavilla. Toinen vakuuttamiseen liittyvä merkittävä ongelma-alue liittyy vakuutusten hinnoitteluun suhteessa riskeihin. Moottoripyörät eivät ole yksi ainoa homogeeninen ryhmä tienkäyttäjiä, vaan moottoripyöriä ja niiden kuljettajia on mahdollista ryhmitellä tarkemmin eri muuttujien avulla. Ulkomaisen tutkimustiedon nojalla esimerkiksi moottoripyörän tyypillä on huomattava vaikutus moottoripyöräilyn tilastolliseen onnettomuusfrekvenssiin. Toisaalta moottorin iskutilavuudella, jonka perusteella vakuutusmaksun suuruus Suomessa edelleen käytännössä määräytyy, ei vastaavaa vaikutusta ole voitu osoittaa. Ns. bonusasetuksen muutos sallisi nykyistä käytäntöä huomattavasti tarkemman vakuutusmaksujen hinnoittelun, mutta toistaiseksi näin ei ole yhdessäkään yhtiössä tehty. Vaikuttaa siltä, että kilpailu ei toimi tavoitellulla tavalla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Tunteeko hallitus moottoripyörien lakisääteisten liikennevakuutusten epäkohdat ja vakuutuskilpailun toimimattomuuden ja mitä hallitus aikoo tehdä moottoripyörien lakisääteisen vakuuttamisen epäkohtien korjaamiseksi? |
| < Edellinen | Seuraava > |
|---|